|
Yritysmaailma: tulostaminen ja kirjoittaminen
Monet yritykset tarvitsevat viestinnässään paljon tulostusta ja
painotöitä, vaikkakin niiden määrä on netin myötä vähentynyt.
Siitä huolimatta monikohan miettii senkin homman historiaa. Tuskin
ainakaan moni kauppias, joka miettii kunka saisi yritysviestinnällä
lisää myyntiä.
Alkuunsa printtaaminen olikin painamista. Eli jollain tavalla printtaus
ja kirjoitus ovat aina olleet mukana ihmisten välisessä
viestinnässä ja kaupankäynnissä sekä muussa vaikuttamisessa.
Eristyspaino, jota kutsutaan nimellä arabia, on arabiankielinen arabia Egyptissä yhdeksännen ja kymmenennen vuosisadan aikana, lähinnä rukouksille ja amuleteille. On olemassa joitakin todisteita siitä, että nämä painolohkot on valmistettu ei-puumateriaaleista, mahdollisesti tina, lyijy tai savesta. Käytetyt tekniikat ovat kuitenkin epävarmoja, ja ne näyttävät vaikuttaneen vain vähän muslimi-maailman ulkopuolelle. Vaikka Eurooppa hyväksyi Woodblock-painatuksen muslimimaailmasta, aluksi kankaalle, metallilohkotulostustekniikka pysyi Euroopassa tuntemattomana. Blokipainat menivät myöhemmin pois käytöstä islamilaisessa Keski-Aasiassa sen jälkeen, kun Kiinasta otettiin käyttöön irrotettava painatus.
Euroopassa Varhaisin tunnetuin puunleikkaus, 1423, Buxheim, käsin värjätty Eristyspaino tuli ensin Eurooppaan tapana painaa kangasta, jossa se oli tavallinen 1300-luvulla. Kuvat, jotka painettiin kangasta uskonnollisiin tarkoituksiin, olisivat melko suuria ja tarkkoja. Kun paperi tuli suhteellisen helposti saatavaksi, noin 1400, väliaine siirrettiin hyvin nopeasti pieniin puukennoihin uskonnollisiin kuviin ja paperille painettuihin pelikorteihin. Nämä tulosteet on tuotettu hyvin suurina määrinä noin 1425 alkaen. Noin viidennentoista vuosisadan puoliväliin mennessä lohkoperäkirjoja, sekä tekstistä että kuvista tehtyjä puukirjaimia, jotka yleensä veistettiin samassa lohkossa, syntyivät halvempana vaihtoehtona käsikirjoituksille ja irtotavalla painetuilla kirjoilla. Nämä olivat kaikki lyhyet, voimakkaasti kuvatut teokset, päivän parhaat bestselit, joita toistettiin monissa eri lohkoperusteisissa versioissa: Ars moriendi ja Biblia pauperum olivat yleisimpiä. Tieteenharjoittajien välillä on vielä erimielisyyttä siitä, onko niiden käyttöönotto edeltänyt tai enemmistön näkökulmasta seurannut liikkuvan tyypin käyttöönottoa ja arvioitu päivämäärien välillä on noin 1440 ja 1460 välillä.
Nykyään ei tietenkään enää käytetä tuollaisia painomenetelmiä ja
muutenkin painaminen on lähinnä sanomalehtien ja kirjojen alaa.
Yritysten viestinnässä käytetään lähinnä digitaalista
tulostustekniikkaa. Näitä hommia tekevät www.suomenkayttotarra.fi
Toinen oleellinen asia viestinnässä on kirjoittaminen. Yritysmaailman
lisäksi paljon hyviä kirjoittajia löytyy tieteen maailmasta.
Tieteellinen kirjallisuus ja sen editointi eli scientific literature ja
scientific editing ovat alalla käytettyjä termejä. Alan toimijoita ovat
mm. www.ecosciedit.com Tieteellinen kirjallisuus koostuu tieteellisistä julkaisuista, jotka kertovat alkuperäisestä empiirisestä ja teoreettisesta työstä luonnontieteissä ja yhteiskuntatieteissä sekä akateemisella alalla usein lyhennettynä kirjallisuudeksi. Akateeminen julkaisu on prosessi, joka edistää tutkimustulosten tulosta kirjallisuuteen, mikä usein edellyttää vertaisarviointiprosessia. Alkuperäistä tieteellistä tutkimusta, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa tieteellisissä aikakauslehdissä, kutsutaan ensisijaiseksi kirjallisuudeksi. Myös patentteja ja teknisiä raportteja pienemmille tutkimustuloksille sekä suunnittelu- ja suunnittelutyöhön (mukaan lukien tietokoneohjelmistot) voidaan pitää ensisijaisena kirjallisuutena. Toissijaisia lähteitä ovat katsausartikkelit (joissa tiivistetään julkaistut tutkimustulokset esiin tulevien edistysaskeleiden ja uusien tutkimuslinjojen esille tuomiseksi) sekä kirjat (suurille hankkeille tai laaja-alaisille argumentteille, mukaan lukien artikkeleiden kokoaminen). Tertiarylähteisiin voi kuulua tietosanakirjoja ja vastaavia teoksia, jotka on tarkoitettu laajalle julkiselle kulutukselle.
|
|
