Heinäseiväsaidan rakentaminen
 

 


Alkoi kiinnostamaan tuollaisten perinteisten rakennelmien teko kotipihaan, joten ei muuta kuin ensimmäisenä netistä etsimään tietoa ja ohjeita kaikkeen siihen liittyvään. Kokeilin hakukoneella erilaisia hakusanoja ja surffailin muutaman tunnin kun katselin mitä kaikkea muut ovat tehneet. Huomasin, että parhaat tulokset löytyivät yleensä vasta toiselta sivulta. Kärkipäässä olivat aina Google mainokset ja ne sivut, joilla oli hakukoneoptimointi tehty parhaiten. Aika moni on rakennellut kaikenlaista tyylikästä vanhoista romuista ja rakennusjätteistä. Selllainenhan vaan pitää nykyään huomioida, että ei kannata kovin paljoa touhuta asbestia sisältävien materiaalien kanssa. Niitä käytettiin paljon jokunen vuosikymmen sitten ja asbesti on aika vaarallista keuhkoissa. Mutta hyvä puoli tuollaisessa nikkaroinnissa on se, että ei tarvi mitään ulkopuolista ammattiapua tilata ja maksaa itseään kipeäksi. Omaan pihaan kun nikkaroi jotain pientä niin putkimiestä ei tarvi tilata eikä sähkötyöt ole mitenkään tarpeellisia tuollaisissa. Aika moni on hyödyntänyt vanhat betonin palaset tai kivenlohkareet tekemällä niistä portaat johonkin pihan pikkurinteeseen. Aika kekseliästä ja ihan fiksua kierrätystä.
Toinen hyvä idea osui silmiini erään lomaosakkeen pihamaalla. Lomaosake (tai varmaan sen huoltomies) oli rakentanut pihaan hienon suihkulähteen ja altaan hyödyntäen vanhoja kaivonrenkaita ja ikivanhaa vesihanaa. Eli ei muuta kuin turhat epäluulot pois ja kekseliäisyyttä peliin niin saa kyllä ihan ilmaiseksi koristeltua pihaa hyvin yksilöllisillä koristeilla.
 
Sattuu sukuun kuulumaan entinen maanviljelijä, joka lahjoitti kasan heinäseipäitä. Tuumaattiin sitten, että värkkäilläänpä niistä aitaa pihaan. Katseltiin netistä ja alan kirjoista ohjeita perinteisen heinäseiväsaidan tekoon, mutta kaikella kunnioituksella perinteitä kohtaan: liian suuritöinen nykyihmiselle. Yhden tuttuni alaa on sisustus Espoo -nimisessä paikassa ja kertoi, että seipäiden käyttö on edelleen aika suosittua sisustuspiireissä. Piti sitten ihan tarttua tuohon ajatukseen ja aloin tutkailemaan enemmänkin miten paljon noita nykyään talojen pihoissa ja sisustuksessa käytetään. Ja antavatko asunnon ostajat ja kiinteistönvälittäjät paljonkin arvoa heinäseipäille. Vilkaisin netistä myytävät asunnot Tampere ja aloin etsimään heinäseipäitä myytävien asuntojen pihoista ja sisältä. Niitä itse asiassa jonkin verran löytyikin, joten ei muuta kuin itsekin kokeilemaan. Sellaisen havainnon tein noiden käytöstä pihamaalla, että ei ne kyllä ihan kaikkiin pihoihin sovi. Ovat oikein tyylikkäitä vanhaan tyyliin sisustetuissa pihoissa, mutta modernit ja kiiltävät kivipihat (sellaiset, joiden jokaviikkoiseen ohjelmaan kuuluu pihan pesu painepesurilla) eivät oikein ole sopiva paikka heinäseipäille.
 
Niinpä päätin vähän soveltaa ja rakentaa ”perinteisen” aidan nykymenetelmin.
Ensimmäiseksi suoritin homepuhdistuksen muutamalle tolpalle, olivat saaneet vähän kosteutta jossain vaiheessa. Tämä homepuhdistus toteutettiin ihan vaan vedellä ja pesuaineella, oli sen verran helppo homma. Seuraavaksi laitoin pystytolpat paikoilleen eli rautakangella reikä maahan ja sinne upotin heinäseipään. Ennen upotusta käsittelin maan sisään jäävän osan paksulla bitumiliuoksella, jotta kestäisi vähän kauemmin lahoamatta. Paras ratkaisu, johon sitten päädyin seuraavassa aitaprojektissa, oli käyttää metallisia aitatolpan jalkoja. Tällöin ei puu ollut ollenkaan kosketuksissa kostean maan kanssa. Toinen hyvä puoli tuossa oli se, että ei tarvinnut alkaa teroittamaan noita tolppia maahan upotusta varten. Riitti kun katkaisin sirkkelillä seipään pään ja mallasi metallijalkaan. Olen joskus noita puukolla teroittanut ja se on kyllä oma hommansa. Siinä pitää olla hyvä puukko, kaikenlaiset hienot lahjapuukot voi jättää hyllyyn koristeeksi. Lisäksi sotkua tulee sen verran, että melkein pitää tilata joku siivooja tai ammattijärjestäjä lopuksi apuun.
Edellinen rakennusprojekti eli kasvihuoneen rakentaminen oli juuri valmistunut, joten olikin hyvä saada uutta hommaa alkuun. asbestinäyte   siivouspalvelu Naantali   toimitilat Orimattila   tulisijanmuuraus 
 
Mikä on sopiva tolppien väli ?
Mittaa heinäseipäiden pituus ja vähennä siitä 40cm. Tällöin vaakaan tulevat tukipuut tulevat parikymmentä senttiä yli pystytolpista. Eikä vaakapuita tarvi kiinnittää ihan ohuesta kohdasta.
 
Vaakapuut paikoilleen
Kun pystytolpat oli lyöty maahan, aloin kiinnittää vaakapuita. Perinteisestihän kaikki kiinnitykset tehdään sitomalla, mutta se on niin hidasta, että käytin ”perinteisesti” naulapyssyä. Ja pitää siis olla ihan runkonaulain, jotta voi ampua 9cm nauloja. Joku 5-senttinen naula kun ei yltä edes seipään läpi. Samoin ruuvit kannattaa unohtaa. Siinä kun käy niin, että ruuvaat ensin kuivat heinäseipäät toisiinsa kiinni tiukasti ja hyvä tulee. Sitten tulee kaatosade, joka kastelee seipäät ja puun turvotessa ruuvit katkeavat. Usko pois, kokeiltu on. Mutta naula antaa periksi kun kosteus laajentaa puuta. Jokaisen tolpan väliin laitoin kaksi vaakapuuta, toinen n. 20cm maanpinnan yläpuolelle, toinen reilun metrin korkeuteen maasta. Serkkuni työtä on isännöinti Kauhajoki -nimisessä kaupungissa ja kertoi, että siellä päin aika moni on tehnyt noita aitoja perinteisesti naulapyssyllä. Jos asukkaat niin haluavat niin turha siinä isännöitsijän on vastaan hangoitella.

Aita valmiiksi
Kun vaakapuut olivat paikallaan joka välissä, oli aika siirtyä viimeiseen vaiheeseen eli vinopuiden kiinnitykseen. Tähän otin avuksi n. 20cm pitkän kakkosnelosen pätkän. Eli kakkosnelonen maahan siihen kohtaan johon tulee seipään alaosa. Ja seipään alaosa lepäämään sen päälle. Sitten katsoin sopivan kulman seipäälle, tuollainen about 45astetta on sopiva ja naulasin yläosasta kiinni vaakapuuhun. Sitten naulaus alaosasta ja lopuksi kakkosnelonen pois alta, se on nyt työnsä tehnyt tämän seipään osalta. Tuon tarkoitushan on vain se, että heinäseiväs ei tule ihan maahan kiinni, jolloin se alkaa lahoamaan hyvin nopeasti. Tietysti seivästä voisi kannatella käsin alaosasta, mutta sitten pitäisi olla apumies sitä kannattelemassa ja sekin on vähän turhaa työtä, kun mikä tahansa puupalikka suoriutuu tuosta apumiehen tehtävästä.
Nyt oli ensimmäinen vinopuu paikallaan ja siitä sitten samalla systeemillä jatkamaan. Seuraava puu paikoilleen: ensin alaosasta lepäämään maahan asetetun puupalikan päälle, jätä väliä edelliseen seipääseen suunnilleen seipään paksuuden verran. Sitten passaa yläosa nätisti sopivaan kulmaan ja naulaa kiinni molemmista päistä. Tuo seipään paksuus on aika sopiva rako, joskus näkee hyvin harvaksi tehtyjä aitoja ja ei kyllä oikeasti näytä kovin hyvältä. Lähinnä näyttävät siltä, että seipäät on loppuneet kesken, joten on otettu joka toinen seiväs pois.






 
 

     
           
           
           
           
 
Copyright © 2010-2016 Yhteystiedot: Eagle Condor Jyväskylä, eaglecondor@eaglecondor.net