Uutta tekniikkaa ja laitteita


 

 

Kun puhutaan nykytekniikasta niin oleellista olisi erottaa puhutaanko yksityisten ihmisten viihdekäytöstä vai yritysten turvallisuuden ja toiminnan kannalta tärkeistä asioista. Yksityishenkilöhän käyttää tietokonetta ja älypuhelinta lähinnä viihdekäyttöön (niin lapset kuin aikuisetkin) ja yhteydenpitoon kavereidensa kanssa. Sen suurempia miettimättä esiemerkiksi kännykän tärkein ominaisuus monelle on se, että minkälaiset puhelimen kuoret on älypuhelimen päälle puettu. Jos tämä on pääasia niin hyvä paikka on esimerkiksi www.mobiilitarvike.fi
Suomen pimeässä talvessa suosittu tekninen laite on myös taskulamppu tai nykyään useammin otsalamppu. Markkinoiden parhaaksi monesti valittu Nitecore tarjoaa perinteisten halpismallien sijaan laadukasta ja tehokasta tavaraa pitkällä takuuajalla. Siksipä moni enemmän lamppua käyttävä onkin valinnut itselleen Nitecore -valaisimen.
Yritysten tarvitsema tekniikka on sen sijaan vähän erilaista. Perinteisempää tekniikkaa edustavat jo pitkään käytössä olleet valvontakamerat. Niitähän on jo pitkään ollut kaupoissa ja monet teollisuusalueet ovat vartioineet alueitaan valvontakameroilla. Viime aikoina tosin monet yksityishenkilötkin ovat alkaneet panostaa kameravalvontaan. Se on kuitenkin nykyään hyvin edullista verrattuna vaikka vuosituhannen vaihteeseen. Valvontakameroita myy ja asentaa Itä-Suomessa www.joensatsysteemi.fi/valvontakamerat_joensuu.php.
Yrityksissä kaikenlainen tietotekniikka ja it-arkkitehtuuri on osa suurempaa kokonaisuutta, jota kutsutaan nimellä kokonaisarkkitehtuuri.
Yksi alan palvelujen tarjoaja on Coala, jonka sivuilta voi lukea tarkemmin www.coala.fi/mita-se-kokonaisarkkitehtuuri-oikein-on/
Kokonaisarkkitehtuurin historia
Yrityssektorin kokonaisarkkitehtuurin historia on peräisin 1980-luvulta. Seuraavina vuosikymmeninä kokonaisarkkitehtuuri on kehittynyt tieteenalaksi "liiketoiminnan koko organisaation ristiinorganisoinnista" , joka liittyy läheisesti yrityksen arkkitehtuuriin. Yritysarkkitehtuurin käsitettä on ehdotettu yrityksen malliksi liiketoimintastrategiaksi  ja myös liiketoiminnan suunnittelun edustukseksi . Liiketoimintaarkkitehtuurin käsite on kehittynyt vuosien varrella. Se otettiin käyttöön 1980-luvulla arkkitehtonisesti ja liiketoiminnan suunnittelusta. 2000-luvulla kokonaisarkkitehtuurin tutkimus ja konseptin kehittäminen kiihtyi. Vuosituhannen lopulla julkaistiin ensimmäiset liikearkkitehtuurin käsikirjat, kehitettiin erillisiä yritysarkkitehtuurikehyksiä, erilliset näkemykset ja liiketoiminnan arkkitehtuurin mallit olivat edelleen rakenteilla, liikearkkitehti ammattina kehittyi ja yhä useammat yritykset lisätty liiketoiminnan arkkitehtuuri heidän esityslistalleen. Vuoteen 2015 mennessä liikearkkitehtuuri on kehittynyt yleiseksi käytännöksi. Yritysten arkkitehtuurikokonaisuutta on kehitetty ja päivitetään useita kertoja vuosittain, ja akateemisen maailman ja ylimmän johdon kiinnostus kasvaa. Liiketoimintaarkkitehtuurin aiheet  Erilaiset näkymät organisaatiosta Yksittäisen yrityksen näkymän kehittämiseksi kehitetään usein erilaisia ​​organisaation näkymiä. Jokainen "näkymä" on tyypillisesti kaavio, joka kuvaa tapaa ymmärtää yritystä korostamalla tiettyjä tietoja siitä. Yrityksen keskeiset näkemykset, joita kokonaisarkkitehtuuri voi tarjota, liittyvät useisiin yrityksen osa-alueisiin; niitä esittelee Object Management Group (2012) seuraavasti: Liiketoimintastrategian näkymässä otetaan huomioon taktiikka ja strategiset tavoitteet, jotka johtavat organisaatiota eteenpäin ... Liiketoimintakyvynäkymä kuvaa yrityksen ensisijaiset liiketoiminnot ja organisaatiot, jotka suorittavat nämä toiminnot.
Yleisesti it-arkkitehtuuri on siis osa kokonaisarkkitehtuuria ja jälkimmäiseen käytetyt työvälineet sopivat myös it-arkkitehtuurin työkaluiksi. Coala tarjoaa myös näitä palveluja: www.coala.fi/it-arkkitehtuuri/.
Tähän taas oleellisesti liittyvät prosessikehittäminen ja prosessikuvaus. Ensin mainittuubn sisältyy prosessien mallinnus että prosessien parantaminen ja mittaaminen. Mallinnuksesta saadaan prosessikuvaus joko nykytilasta tai tavoitetilasta. Nykyinen tilanne helpottaa ymmärtämään sitä, mikä on nykyään toimintatapa ja miten erilaiset tekemiset toisiinsa liittyvät. Kun suunnitellaan uusi toimintatapa niin sen tavoitteena on luonnollisestikin tavoitetila. Aiheesta lisää www.coala.fi/prosessikuvaus/.
 




 

     
           
           
           
           
 
Copyright © 2010-2016 Yhteystiedot: Eagle Condor Jyväskylä, eaglecondor@eaglecondor.net